31.12.2017

Vuosi 2017 päättyy – tervetuloa 2018!

Taas on vuosi hyvin lähellä loppuaan, ja blogikirjoitukset ovat jääneet tänä vuonna vähintäänkin vähäiselle. Räävin hieman vuotta kasaan perinteiseen tapaani.

Pidempiä lomamatkoja tein vaimoni kanssa tammikuussa Rukalle, heinäkuussa Ylläkselle ja syys-lokakuussa Italiaan Toscanaan. Lisäksi kaikenlaista pienempää ja isompaa on mahtunut vuoteen. Ja sitä kuntoilua, erityisesti kuntosalia ja juoksua.


Viime vuonna (2016) tein elämäni juoksuennätyksen, 400 km vuodessa. Tänä vuonna tein uuden, yhteensä 641 kilometriä juoksua vuonna 2017! Lisäksi juoksin elämäni pisimmän yksittäismatkan 14,5 km.

Juoksun lisäksi kävelin yli 370 kilometriä, hiihdin 114 km ja pyöräilin 111 km, josta maastopyöräilyä oli 46 km. Kotikuntosalilla kuntoilin 132 kertaa, hieman yli 90 tuntia. Tänä vuonna sivusin edellisvuotista penkkiennätystä 75 kg, ja tein uuden kyykkyennätyksen 62½ kg. Kuntosalien lämmittelynä ja jäähdyttelynä poljin crosstraineria 338 km.

Vointini MS-taudin kanssa on säilynyt hyvänä, lääkekannabis auttaa oireisiin, pystyn kuntoilemaan ja fyysinen kuntoni on noussut edelleen. Ensi vuonna MS-tautidiagnoosini täyttää jo 10 vuotta.

Blogin päivitystahti on laskenut myös sosiaalisen median käyttöönoton myötä. Jos haluat lukea kuulumisiani useammin, voit ryhtyä vakoilemaan minua Twitterissä ja Instagramissa.

Hyvää uutta vuotta 2018!

12.10.2017

Tartu hetkeen

Sain postikortin vaimoltani.


Erityiskiitos kaikesta tuesta vanhemmilleni ja puolisolleni. Kiitos blogin lukijoille ja sosiaalisessa mediassa seuraaville.

Tarttukaa hetkeen!

31.12.2016

Juoksun vuosi 2016

Vuosi vaihtuu. Kiitos lukijoille, tukijoille ja muille. Vointini on pysynyt hyvänä ja kunto jopa parantunut MS-taudista huolimatta.

Tänä vuonna juoksin enemmän kuin koskaan aiemmin elämässäni. Kokonaismatka nousi yli 400 kilometrin, ja juoksin kolme yli kymmenen kilometrin lenkkiä.

Vuonna 2016 juoksun lisäksi patikoin 21 km, hiihdin 200 km ja kävelin 440 km. Polkupyörällä poljin mukavat 515 kilometriä. Crosstrainerilla taitoin matkaa 380 kilometriä. Kuntosalikertoja tuli vuodelle 151, aikaa kuntosaleihin käytin 105 tuntia. Kuntosalilla punnersin penkistä 75 kiloa, mikä on oma ennätykseni.

Vanhoja vuodenvaihteen liikuntatilastojani blogissani: 2011, 2012, 2013, 2014 ja 2015 (joskus voisi tehdä jotain vuosikohtaistakin vertailua).


Hyvää uutta vuotta 2017!

5.12.2016

Huumetsaarin jouluyö

Huumekieltolait ja myös kannabiksen maailmanlaajuinen kielto päihteenä ja lääkkeenä ovat lähtöisin Yhdysvalloista. Nyt kun Yhdysvallat sallii kannabiksen lääke- ja jopa viihdekäyttöä osavaltio osavaltiolta, on hyvä kerrata tai ottaa selvää, mistä ja miten kaikki oikein sai alkunsa. Mistäpä opiskelu olisi mukavampaa kuin sarjakuvakirjasta?

Charles Dickensin tarinaan pohjautuva sarjakuvakertomus ”Huume­tsaarin jouluyö” kertoo hampun ja huumekieltolakien historiasta. Tarina alkaa, kun MS-tautia sairastava Mary Jane Cratchet vangitaan joulun alla kannabiksen käytöstä. Kannabis on ainoa toimiva lääke Mary Janelle hänen sairautensa hoitamiseen. Vangitsemis­määräyksen antaneelle ”huume­tsaarille” (USA:n huume­viraston johtajalle) McCzarille alkaa kuitenkin tapahtua kummia...

Tänä vuonna toteutin suomennetun sarjakuvan painetuksi kirjaksi alkuperäiseltä julkaisijalta Big Head Pressiltä hankkimallani lisenssillä. Kävin kuvien tekstit ja lisätietotekstit läpi, tekstasin puhekuplat uudelleen painetussa muodossa paremmin toimivalla kirjasinlajilla ja taitoin kirjan. Kustannussopimuksen tein Books on Demand -kustantajan kanssa. Huumetsaarin jouluyö on saatavissa esimerkiksi Adlibris-kirjakaupasta, Prisman verkkokaupasta ja toki myös BoD:n omasta kaupasta. Tänään sain itse tilaamani kirjat. Olen oikein tyytyväinen kirjan ulkoasuun (nämä kuvat sen sijaan ovat vähän suttuiset).


Kirjan alkua pääsee esikatselemaan Google-kirjoissa. Ei minulla mitään odotuksia tämän myynnistä ole, mutta kyllä se mieltä lämmittää, jos tämän joku muukin kuin minä ja vanhempani ostaa. :)

Vielä ehtii jouluksi, itselle tai lahjaksi!

23.9.2016

Kuulumisia, haastatteluja ynnä muuta

Edellisen keväisen juoksumatkaennätyksen jälkeen alkoi oikean polven ala-/ulkosyrjällä tuntua juostessa kipua. Kun se oli tarpeeksi äitynyt, huomasin, että oireet sopivat täysin juoksijan polveen. Oliko minusta siis vihdoin tullut juoksija? :)

No ikävä vaivahan se oli, ja kesti melkein koko kesän, että se lähti kokonaan pois. Heti keväällä tunnistettuani kivun syyn aloin harjoittaa juoksijan polven ongelmakohtaan IT-jänteeseen liittyviä lihaksia ja tehdä asiaan kuuluvia venyttelyjä. Jatkan näitä yhä toivoen niiden estävän vaivan uusiutumisen.

Syyskuu on ollut kiireistä. Ajauduin puolivahingossa mukaan erääseen ohjelmointiprojektiin auttelemaan, ja kylläpä ohjelmointi on ollut mukavaa ja sujunutkin erittäin hyvin. Tämän lisäksi minua on haastateltu lääkekannabisaiheesta terve.fi-lehteen, juttu ei ole vielä ilmestynyt, ja svenska.yle.fi:hin. Svenska Ylen jutussa on myös parit videonpätkät, jotka kuvasin juttua varten puhelimen kameralla.

Lue ja katso: Medicinsk cannabis gav MS-patient livet tillbaka - läkarkåren skeptisk.

Ja näiden lisäksi juoksin vielä tämän viikon tiistaina uuden juoksumatkaennätyksen. Juoksin 11 kilometriä, aikaa meni noin tunti ja vartti. Tämä oli samalla pisin matka, mitä olen koko elämässäni juossut! Jalat kestivät ihan hyvin, vaikka olihan se jo melko raskas suoritus. Palautumisaika oli 26 tuntia. Tässä kuvakaappaus Sports-Trackeristä:


Mukavaa syksyä kaikille!

31.3.2016

Juoksuennätys pitkästä aikaa

Vuonna 2008, jolloin sain MS-tautidiagnoosin, pystyin kävelemään noin kilometrin, minkä jälkeen olin niin väsynyt, että olisin voinut nukahtaa pystyyn, lisäksi jaloissa oli kovia kipuja.

Vuonna 2010
, jolloin sain lääkekannabisreseptin, aloin harjoitella kävelyä toden teolla uudestaan. Lääkekannabis auttaa mm. hermokipuihin, jalkojen spastisuuteen sekä väsyttävään fatiikkiin.

Vuonna 2011
kävely sujui jo hyvin. Pystyin kävelemään useiden kilometrien lenkkejä. Aloin kokeilla myös juoksua. Ongelmaksi osoittautui vasen nilkka, joka kipeytyy helposti. Pisin juoksulenkkini oli 3,8 kilometriä.

Vuonna 2013
tein uuden juoksumatkaennätyksen 6,6 kilometriä. Yhä edelleen jalat ja erityisesti nilkka kipeytyivät välillä kovasti ja jouduin pitämään viikkojen taukoja. Ehkä yritin liian paljon liian nopeasti (en tunnusta).

Vuonna 2015 syksyllä juoksu alkoi taas sujua. Aloitin parin kilometrin lenkeillä 2–3 kertaa viikossa ja kasvatin hiljalleen pituutta. Tämä sama juoksuputki jatkuu nyt vuonna 2016. Toissapäivänä juoksin uuden juoksumatkaennätyksen 6,9 kilometriä. Hyvin sujui ja vauhtiakin oli 6'27 min/km (kilometrin juoksuun kului keskimäärin 6 minuuttia ja 27 sekuntia). Tästä on hyvä jatkaa kevään edetessä.

Today 4,2 km run after workout on new snow, -3°C. #running #winter #snow #juoksu #talvi #lumi

A photo posted by MS-potilas (@mspotilas) on

16.3.2016

Kalson päiväuni: lääkekannabiksen sopivuuden arviointi

”Olet siis joskus juonut alkoholia? Valitettavasti et voi saada Sativexia.”

Eija Kalso
on jälleen kirjoittanut lääkekannabiksesta harhaanjohtavasti ja potilaiden kannalta haitallisesti. Tällä kertaa kyseessä on Lääkärilehdessä julkaistu katsausartikkeli Kannabistako ki­pu­lääk­keek­si?, jossa kirjoittajina Kalson lisäksi ovat A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki sekä Fimean lääkevalmisteiden arvioinnin johtaja Erkki Palva. Kalso ja kumppanit antavat tällä kertaa mielikuvitustensa laukata niin, että lopputulos naurattaisi, jos asia ei olisi niin vakava. Harhaan johdetaan tällä kertaa erityisesti lääkäreitä, joiden ammattilehdessä artikkeli on julkaistu.

Heti ingressissä lyödään kortit pöytään: kannabis on turha minkään kiputilan hoidossa ja hoitoon liittyy merkittäviä riskejä erityisesti pitkään käytettäessä. Artikkeli ei kerro, mitä nämä pitkä­aikais­käytön riskit ovat, vaikka niihin viitataan vielä neljään kertaan myöhemmin artikkelissa.
Tut­ki­mus­näyt­tö ei tois­tai­sek­si tue kan­na­bik­sen käyt­töä min­kään ki­pu­ti­lan hoi­dos­sa. Kan­na­bik­ses­ta hyö­tyy vain pie­ni osa ki­pu­po­ti­lais­ta, ja hoi­toon liit­tyy mer­kit­tä­viä ris­ke­jä eri­tyi­ses­ti pit­kään käy­tet­täes­sä.

Tutkimuksia kannabiksen käytöstä erilaisissa kiputiloissa kyllä löytyy, mutta ns. kolmannen vaiheen tutkimuksia löytyy lähinnä Sativex-suusuihkeesta, jolla on taustalla Sativexin kehittänyt lääkeyhtiö GW Pharmaceuticals tutkimuksia rahoittamassa. Kannabis­kukinnon tutkimiseen ei lääkeyhtiöillä ole intressejä. Eija Kalso hyväksyy vain kolmannen vaiheen tutkimukset, muita ei ole olemassa.

Lue tästä lisätietoa lääketutkimusten vaiheista.

Varsinainen ”helmi” löytyy kohdasta Potilaiden arviointi ja seuranta. Tässä vaiheessa artikkelia kukintomuotoinen lääkekannabis on jo rajattu vaihtoehdoista pois, koska sillä ei ole tehty yhtään mitään kunnon tutkimuksia koskaan. Niinpä niin. Jäljellä on vain nabiksimoli eli Sativex.
Na­bik­si­mo­lin so­pi­vuus MS-tau­tiin liit­ty­vän spas­ti­suu­den hoi­toon ar­vioi­daan neu­ro­lo­gian yk­si­köis­sä, jois­sa pi­täi­si ol­la val­miu­det mo­nia­lai­seen ar­vioon (tau­luk­ko 6). Ki­vun hoi­don ar­viot tu­lee teh­dä vain ylio­pis­to­sai­raa­loi­den mo­nia­lai­sil­la ki­puk­li­ni­koil­la, jot­ka pys­ty­vät ot­ta­maan kantaa po­ti­laan mui­hin hoi­to­mah­dol­li­suuk­siin ja kan­ta­maan vas­tuun po­ti­laan jat­ko­hoi­dos­ta.


Hei, nyt oikeasti! Eihän kukaan saa edes Sativexia, jos sopivuus arvioidaan näillä kriteereillä. Taulukkoa tarkemmin lukiessa heräsi kysymys, mitä myrkkyä tässä oikein aiotaan kokeilla.

  • Monialainen viiden asiantuntijan ryhmä selvittämässä, voidaanko Sativexia määrätä potilaalle 2–3 kuukauden arviointijaksolle! Varmaan tällaiseen on Suomessa halua eli myös varaa ryhtyä.
  • Aiempi huumaavien aineiden, kuten alkoholin tai nikotiinin käyttö, on pääsääntöisesti vasta-aihe. Kannabiksen aiempi käyttö on vasta-aihe.
  • Muita hoitoja ja lääkkeitä tulee kokeilla ennen lääkekannabista, ja kivun hoidossa tämä pitää sisällään opiaatit. Jos olet aiempi opiaattien käyttäjä, et voi saada lääke­kannabista. Mitäs läksit, kikkeliskokkelis.

Huolestuttavaksi asian tekee se, että yksi artikkelin kirjoittajista on Erkki Palva Fimeasta. Jos lääkäri nyt harkitsee kannabislääkitystä potilaalleen ja lisätietoja etsiessään lukee tämän katsaus­artikkelin, saattaa hän luulla, että taulukko 6:n mukainen arviointi on Fimean vaatimus erityislupaa myönnettäessä. Näin asia ei suinkaan ole. Myyntiluvallinen Sativex, jonka sopivuuden arviointiin taulukko 6 on viisaat päät yhteen lyöden laadittu, ei edes tarvitse Fimean erityislupaa. Myöskään erityisluvallisiin kannabis­kukinto­valmisteisiin, kuten Bedrocan, ei tällä hetkellä vaadita näitä kriteerejä ja toivottavasti ei jatkossakaan. Silloin lääkekannabista ei Suomessa saisi enää kukaan.

Tämä ”katsausartikkeli” on hysteeristä vainoharhaisuutta lääkekannabiksen vaarallisuudesta ja lääkärien johtamista harhaan. Eija Kalson ristiretki jatkuu, ja potilaat kärsivät.

Parahin Eija Kalso, lääkekannabis auttaa minulla MS-taudin hermokipuihin. Kun käytän sitä säännöllisesti, viiltävät hermokivut pysyvät kokonaan poissa. Lääkekannabis auttaa minulla myös muihin MS-tautini oireisiin, mm. jatkuvaan pahoinvointiin sekä lihasjäykkyyteen. Olen käyttänyt lääkekannabista yli viisi vuotta enkä ole havainnut haittoja pitkäaikaiskäytössä, vointini on kohentunut ja käytettävä annos pienentynyt. Ai niin, minähän olen vain potilas enkä kolmannen vaiheen lääketutkimus. Potilasta ei tarvitse kuunnella.

Missä ovat potilaan oikeudet?